header image

Sivusto » Ylläpito

Nimimerkki: Nawulf
Sukupuoli: nainen
Syntymäaika: 15. marraskuuta 1984 (ikä )
Syntymäpaikka: Rauma
Asuinpaikka: Tampere
Siviilisääty: naimisissa
Koulutus: ylioppilas
Horoskooppi: skorpioni
Veriryhmä: B+
Kotisivu: nawulf.fi


Pikkufaktoja

Kokoelmani

Löytyy joskus jostain.

☹️
Tämä osio on vielä valitettavasti kesken.

Hopeanuoli-historiani

Saatoin olla jo kouluikäinen tai aivan siinä rajoilla (ehkä v. 1991), kun tutustuin Hopeanuoleen. Raumalla oli jonkin aikaa ollut jo uusi Citymarket ja siellä käytävällä oli videokori täynnä piirrettyjä. Kaivelin koria ja löysin kasetteja, joiden kannessa oli koira. Totta kai halusin ne, ja ilmeisesti ne olivat halpoja, koska äiti lupasi, että kaksi saan ottaa. Minulla on kumma tapa ottaa/katsoa/lukea useampiosaisia sarjoja ihan epäjärjestyksessä, joten hetken jahkailtuani päätin ottaa kasetit 1 ja 3!

Olettaisin tykästyneeni piirrettyyn heti ensinäkemältä, vaikken varmaksi muistakaan. Videot kuuluivat muistaakseni kokoelmani helmiin, koska ne olivat niin "vitsin jänniä". Muistan elävästi, kuinka tökkäsin kolmoskasetin nauhuriin ja olin aivan äimänkäkenä, kun koirat yllättäen puhuivat! Eiväthän ne ennen kakkoskasetin puoltaväliä puhua pukahtaneet. Mietin myös, että minkä Hopeanuolen isää muistuttavan koiran ne olivat tavanneet ja mistä ne tunsivat Sniperin entuudestaan. Muistan myös, kuinka ihmettelin sitä, miten koirat olivat jaksaneet juosta seitsemän päivää putkeen! Uskottelin itselleni, että ne olivat vain niin ylivertaisia. Myös se, kun Kurotora iski hampaansa puuhun oli minusta kertakaikkiaan upeaa ja mahtavaa.

Muiden lasten kanssa varmaankin leikittiin jotain koira-aiheisia leikkejä Hopeanuolen innoittamana. Velipuolen tytärtenkin kanssa tuli kai joskus puheeksi yhteinen innostuksen kohde, mutta sitten Hopeanuoli jäi unholaan, vaikka taisin kasetteja silloin tällöin katsoakin.

Yläasteella (v. 1998) tapasin tytön, joka ei ollut unohtanut Hopeanuolta, vaan taisi olla pahimmassa fanituskaudessaan. Minäkin innostuin uudelleen. En muista, sainko videot 2 ja 4 häneltä lainaan, vai lainasinko ne kirjastosta vai Makuunista vai Pop-Kioskista, mutta silloin oli sellainen olo, että "Prkl! Nythän ne puuttuvat osat on pakko nähdä, ei tuu muuten mittää!" Ihastuin aivan totaalisesti Mutsun kenraalien turkinväreihin, mutta olin vähällä revetä nauruun, kun näin Zetsu Tenrō Battōgan ensimmäisen kerran; se näytti niin naurettavalta!

Jossain vaiheessa ostaa puuttuvat kasetit omaksi. En muista, olinko vielä yläasteella vai olinko jo lukiossa, mutta sen muistan, että niitä ei ollut Raumalla missään kaupassa hyllyssä, joten tilasin ne Pop-Kioskin kautta oikein erikseen. Kun menin hakemaan niitä, kassalla oli samaan aikaan jotain ipanoita, jotka kävivät päälle, kun näkivät minun ostavan Hopeanuoli-videoita: "Iiihhhh Hopeanuoliiiiii~!!"

Kasetit saatuani kaverini kävi meillä neljänä peräkkäisenä päivänä, ja joimme kaakaota litrakaupalla ja katsoimme kaikki kasetit yksi per päivä. Hän kyllä huomasi kaikki leikkaamisesta johtuneet epäkohdat, mutta minä olin vain, että "Mitä sä oikein höpötät?"

Lukiossa (v. 2001) Hopeanuoli-innostus alkoi taas kasvaa, ja etsin tietoa netistä. Olin yllättynyt, kun siitä löytyi muutama sivusto. Moonin sivut tietysti räjäyttivät tajunnan – etenkin, kun siellä kerrottiin, että kaseteilla myytävää Hopeanuolta oli leikattu aivan järjettömästi, Hopeanuoli oli alkujaan sarjakuva ja että Hopeanuolelle oli tehty jatko-osa sarjakuvan muodossa! Minusta ja Moonista tuli kavereita, ja auttelin häntä hänen sivujensa kanssa.

☹️
Tämä osio on vielä valitettavasti kesken.

Muokattu viimeksi 27.10.2026.